Mihin luovuus meni?

Ihmetyttää ja kummastuttaa.

Tässä katselin muutama päivä sitten kertynyttä kuvamateriaalia ja piirustuksia vuosien varrella.

Ennen sitä sai paljon aikaiseksi piirtämisen osalta. Sitä vaan jaksoi panostaa ja väkertää, vaikka lopputulos ei ollut lähelläkään sitä mitä sen halusi olla.

Nykyisin kaikki on toisin. Itsekritiikki on korkealla, kiitos koulun, mutta siitä huolimatta teen paljon enemmän luonnoksia, kokeilen erilaisia asioita ja saatan vapaa-ajallani hyvin vähän töistäni loppuun asti. Sitä kun tahtoisi tehdä kaiken aikaa jotain uutta. Jotain sellaista mitä en ole aikaisemmin tehnyt. 

Idean hiontaa ja toteutumistapaa tulee nykyisin mietittyä tarkemmin ja huolella kuin mitä ennen. Se on saatu tavaksi koulun kautta, jossa koin panostavani töitteni toteuttumiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Se oli mukavaa, kun sain pohtia asioita monelta kannalta. Luonnostella paperille mahdollisia asentoja ja toteutumistapoja.

Se selittää miksi piirtäminen vapaa-ajallani on jäänyt vähäksi. Vastalahjaksi sain koulun kursseilta taitojeni kehittymisen ja hiouttumisen korkeamalle. Siihen en olisi yksin pystynyt.

Väkeryksiä vuosilta 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012

Aina on hauskaa katsoa miten oma ja toisten piirustusjälki kehittyy vuosien varrella. Mitkä asiat säilyvät vuodesta toiseen ja miten kynän jälki paranee. :)